Maalämpö

Pyydä tarjous

Mitä on maalämpö?

Maalämpö on luonnon oma lämpövarasto. Auringon säteily ja maapallon ytimen hehku lämmittävät maaperää, kalliota ja vesistöjä. Lämpö saadaan talteen lämmönkeruuputkistolla ja maalämpöpumpulla, ja se jaetaan rakennukseen vesikiertoisten patterien tai vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Maalämmön avulla lämpenee myös käyttövesi. 

Yleensä lämmönkeruuputkisto asennetaan kallioon porattuun syvään lämpökaivoon. Suuremmalle maa-alueelle putkisto voidaan asentaa myös vaakatasoon maan alle reilun metrin syvyyteen. Jos rakennuksen läheisyydessä on sopiva vesistö, putkisto voidaan sijoittaa myös siihen.

Maalämpö on nykyään erittäin suosittu lämmitysmuoto, koska se tulee ajan myötä huomattavasti edullisemmaksi kuin esimerkiksi öljylämmitys, sähkölämmitys tai kaukolämpö. Kun aiempi lämmitysmuoto vaihdetaan maalämpöön, ovat vuosittaiset säästöt lämmityskuluissa noin 50–70 %. Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta.

Maalämpö ja maaviileä omakotitalossa
Miten maalämpö toimii kerrostalossa?
Kerrostalon maalämpö, lämmön talteenotto ja lämpökaivojen lataus

Maalämmön hinta ja käyttökustannukset

Maalämpöjärjestelmän hankkiminen on kannattava sijoitus sekä omakotitaloon että suurempaan asuin- tai liikekiinteistöön. Maalämpö säästää rahaa heti asentamisestaan lähtien, sillä maalämmön lämmityskulut sekä maalämpöä varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokulut ovat yleensä pienemmät kuin olivat pelkät lämmityskulut entisellä lämmitysmuodolla.

Valtiolta on mahdollista saada tukea maalämmön hankintaan. Omakotitalossa voi hyödyntää kotitalousvähennystä, kun kyseessä on lämmityksen vaihtaminen maalämpöön. Öljy- tai kaasulämmittäjät voivat hakea vaihtoehtoisesti ELY-keskuksen avustusta öljystä tai maakaasusta luopumiseen. Yli 65-vuotiaille tai vammaisille henkilöille on haettavana ARAn korjausavustus. Tuet pienentävät maalämmön hintaa tuntuvasti.

Maalämmön hinta riippuu rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeesta. Hinta muodostuu lämpökaivon porauksesta, maalämpöpumpusta, mahdollisesta erillisestä puskurivaraajasta ja lämpimän käyttöveden varaajasta sekä asennustyöstä. Lämpökaivojen syvyys, laitteiden teho ja varaajien tilavuus mitoitetaan huolellisesti vastaamaan rakennuksen tarpeita. Suuremmissa asuinkiinteistöissä ja liikekiinteistöissä lämpökaivoja, maalämpöpumppuja ja varaajia voidaan tarvita useampia.

Maalämmön edulliset käyttökustannukset ovat yleisin syy maalämpöjärjestelmän hankkimiselle. Itse maalämpö on ilmaista, uusiutuvaa energiaa, mutta maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöpumpun sähkönkulutus on kuitenkin vain murto-osan esimerkiksi sähkölämmityksen, öljylämmityksen tai kaukolämmityksen energiankulutuksesta. Kun maalämpöjärjestelmä on mitoitettu, suunniteltu ja asennettu oikein, maalämmön sähkönkulutus on pienin mahdollinen, ja saavutetaan parhaat säästöt.

Tutustu tarkemmin omakotitalon, rivitalon, kerrostalon tai liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hintaan asennettuna sekä lämmityskustannuksiin maalämmöllä sivulla Maalämmön hinta ja kustannukset. 

Chart cover

Laske säästösi maalämmöllä!

Mietitkö, kannattaako sinun vaihtaa maalämpöön? Täytä laskuriin tiedot kotisi lämmityksestä, niin saat arvion siitä, paljonko maalämpöön vaihtaminen tuo sinulle säästöjä.






Näytä laajempi laskuri

Laskurin oletusarvot (muuta halutessasi):


Tässä ovat säästösi, ole hyvä!

Nykyisen lämmityksen vuosikustannukset:  €
Maalämmön vuosikustannukset:  €
Säästöt vuodessa:  €
Takaisinmaksuaika:  v  kk
Investoinnin tuotto:  %
Kuukausittainen tuotto 15 vuoden ajalta:  €/kk

Öljyn vaihdosta maalämpöön saa korotetun kotitalousvähennyksen, joka on jopa 3 500 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 60 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voi myös hakea ELY-keskuksen avustusta öljystä luopumiseen. Avustus on 4 000 euron suuruinen.

Sähkölämmityksen vaihdosta maalämpöön saa kotitalousvähennyksen, joka on enimmillään 2 250 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 40 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voit myös hakea ARAn korjausavustusta iäkkäille tai vammaisille henkilöille, jos edellytykset täyttyvät.

Tallenna sähköpostiin

Maalämmön ekologisuus

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Maalämmön nostamiseen maaperästä tarvitaan maalämpöpumppu, joka toimii sähköllä. Lämpöpumppu kuitenkin kuluttaa vain pienen osan siitä sähkömäärästä, joka tarvittaisiin esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen.

Osa maalämpöpumpun tarvitsemasta sähköstä voidaan tuottaa myös aurinkosähköpaneeleilla. Aurinkopaneelien tekniikka on kehittynyt ja hinta laskenut viime aikoina huomattavasti, joten niiden käyttö todennäköisesti yleistyy lähitulevaisuudessa.

Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä noin kaksi kolmasosaa sähkölämmitykseen verrattuna ja noin 60 % öljylämmitykseen verrattuna. Maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää myös huoneilman viilennys maaviileällä, joka tuottaa vähemmän päästöjä kuin mikään muu jäähdytysmenetelmä. Ilmaston lämmetessä kuumat kesät yleistyvät, ja tarve ekologiselle jäähdytysmenetelmälle kasvaa.

Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta.

Maalämpö tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain murto-osan esimerkiksi sähkö- tai öljylämmityksen päästöistä. Jäähdytys maaviileällä tuottaa vähemmän päästöjä kuin mikään muu jäähdytysmuoto.

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumpun avulla siirretään kallioperästä kerätty lämpö talon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Kun lämmönkeruuneste kiertää kallioperän lämmönkeruuputkistossa, se lämpenee 1–4-asteiseksi. Maalämpöpumpun höyrystimen läpi kulkiessaan lämmönkeruuneste lämmittää höyrystimen kylmäaineen. Kylmäaine alkaa kiehua ja muuttuu kaasuksi. Maalämpöpumpun kompressori puristaa kaasun korkeampaan paineeseen, ja se kuumenee +50–+120 asteeseen. Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimeen, jossa se tiivistyy nesteeksi ja siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttövesivaraajaan. Maalämpöpumppu toimii siis samalla periaatteella kuin jääkaappi, joka kerää lämpöä sisältään ja siirtää sen lauhduttimen avulla huonetilaan.

Kuten jääkaappi, maalämpöpumppukin toimii sähköllä. Lämpöpumppu kuitenkin tuottaa kolmin- tai nelinkertaisen, parhaassa tapauksessa jopa viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköenergiaan verrattuna. Energian lisäksi maalämpöpumppu säästää usein tilaa. Jos rakennuksesta puretaan maalämpöpumpun tieltä yösähkövaraaja tai öljysäiliö, huonetilaa vapautuu muuhun käyttöön, kuten omakotitalon harrastehuoneeksi tai taloyhtiön yhteiseksi tilaksi.

Maalämpöpumppujen ominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on lämpöpumpun energiatehokkuus. On tärkeää valita energiatehokas eli hyötysuhteeltaan hyvä maalämpöpumppu, joka tuottaa paljon lämpöä siihen nähden, paljonko sähköä sen toiminta kuluttaa. Lisäksi on tarkistettava, että maalämpöpumppu toimii oikealla lämpötila-alueella. Lämmityspatterien pinta-ala on pienempi kuin lattialämmityksen, joten patteriverkostoon on jaettava kuumempaa vettä, ja tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu. Valinnassa kannattaa huomioida myös lämpöpumpun käyntiääni. Laadukas maalämpöpumppu on hiljainen laite, jonka voi asentaa lähes mihin tahansa tilaan. Lisää tietoa maalämpöpumpun valinnasta ja tuotevalikoimastamme löydät sivulta Maalämpöpumput.

Maalämpöpumppu tuottaa kompressoritekniikan avulla jopa viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköön verrattuna. Hyvä hyötysuhde on maalämpöpumpun tärkein ominaisuus. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi pumpun lämpötila-alue sekä käyntiääni.
Maalämpöpumppu tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella.
Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Lataa ilmainen opas

Lämmönkeruu

Lämmönkeruupiiri on putkisto, jossa maalämpöpumppu kierrättää lämmönkeruunestettä. Lämmönkeruuneste on jäätymätöntä veden ja bioetanolin eli luonnollisen alkoholin seosta. Tavallisimmin lämmönkeruupiiri asennetaan kallioperään porattuun lämpökaivoon, sillä kallioperä on energiatehokkain lämmön lähde, ja lämpökaivossa putkisto on parhaassa suojassa. Joissain tapauksissa lämmönkeruupiiri voidaan asentaa myös maaperään tai vesistöön.

Lämpöä voidaan kerätä talteen myös poistoilmasta tai jätevedestä. Erityisesti kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä maalämpöön on useimmiten järkevää yhdistää poistoilman lämmön talteenotto, mikä vähentää lämpökaivojen tarvetta. Näin maalämpö voidaan asentaa sellaiseenkin rakennukseen, jonka käytössä on pieni tontti.

Lämpökaivo

Lämmönkeruuputkistoa varten porataan tavallisesti 100–300 metriä syvä lämpökaivo eli energiakaivo. Lämpökaivon syvyys mitoitetaan rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeen mukaiseksi.

Kun kyseessä on lämmitysjärjestelmän vaihto, energiakaivo ja koko maalämpöjärjestelmä mitoitetaan toteutuneen energiankulutuksen perusteella. Uudisrakennuksissa mitoitus perustuu laskennalliseen lämmitysenergian kulutukseen ja tehon tarpeeseen. Ammattitaitoinen mitoittaja huolehtii siitä, että porakaivon syvyys sekä lämpöpumpun tyyppi ja teho sopivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpökaivo on täynnä pohjavettä, ja lämpö siirtyy kalliosta lämmönkeruuputkistoon veden välityksellä. Koska vesi ei johda lämpöä kovin hyvin, lämmönkeruuputket on hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle kallion seinämää. Nykyisissä lämpökaivoissa, joiden halkaisija on tavallisesti 115 millimetriä, putkisto saadaan lähemmäksi kallion seinämää kun 140 millimetrin lämpökaivoissa, jotka olivat aiemmin yleisimpiä. Aiemmat lämpökaivot olivat halkaisijaltaan suurempia kuin nykyiset, koska lämpökaivot porattiin samalla tekniikalla kuin vesikaivot.

Lämpökaivon syvyys tulee mitoittaa yhteensopivaksi lämpöpumpun tehon ja tyypin kanssa.

Lämpökaivo on tavallisin lämmönkeruuratkaisu. Sen syvyys riippuu rakennuksen lämmitysenergian ja -tehon tarpeesta. Lämpökaivossa kallioperän lämpö siirtyy pohjaveden välityksellä lämmönkeruuputkistossa kiertävään lämmönkeruunesteeseen.
Maalämpöopas kiinteistöille kansi

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Lataa ilmainen opas

Lämpökaivon poraus

Lämpökaivo voidaan porata pienellekin tontille. On kuitenkin huolehdittava siitä, että mahdollinen naapuritontin energiakaivo on vähintään 15 metrin päässä. Jos naapuritontin lämpökaivo on tätä lähempänä, etäisyys saadaan tarpeeksi suureksi poraamalla kaivo vinoon poispäin naapuritontista. Tällaisessa tapauksessa poraaminen aloitetaan vähintään viiden metrin päässä naapuritontin energiakaivosta. Mahdollisen vesikaivon ja energiakaivon väliin on jätettävä n. 40 metrin etäisyys. Lämpökaivo on parasta porata mahdollisimman lähelle rakennuksen teknistä tilaa, kuitenkin vähintään kolmen metrin päähän rakennuksen seinästä. Poikkeustapauksissa lämpökaivo voidaan porata myös lähemmäksi rakennuksen seinää.

Lämpökaivo porataan porauskalustolla, johon kuuluvat poravaunu, pölynsidontakontti ja kuorma-auton kuljettama kompressoriyksikkö. Näistä ainoastaan poravaunu täytyy ajaa tontille. Maakerroksen läpi porataan teräsputkiporauksella. Kun päästään kallioperään asti, kaivoon alkaa tavallisesti tihkua pohjavettä, joka vähitellen täyttää energiakaivon.

Lämpökaivo mahtuu yleensä pienellekin tontille. Porauksessa syntyvä kivipöly kerätään pölynsidontakonttiin. Poraukseen tarvitaan toimenpidelupa, jonka hakeminen asiakkaan puolesta kuuluu yrityksemme palveluun.
Lämpökaivon poraus onnistuu pienellekin tontille.

Valmiissa energiakaivossa kallioseinämän lämpö siirtyy lämmönkeruuputkistoon veden välityksellä. Jos kallioperä on niin ehjä, että lämpökaivoon ei tule pohjavettä halkeamia pitkin, lämpökaivo täytetään vesijohtovedellä. Ehjä kallionseinämä pitää vesijohtoveden lämpökaivossa, ja täytetyn lämpökaivon pinta asettuu vähitellen ympäröivän pohjaveden pinnan tasolle. Energiakaivo, joka on täytetty vedellä, toimii siis lämmön lähteenä yhtä hyvin kuin energiakaivo, johon vesi tihkuu porauksen aikana.

Porauksessa syntyy kivipölyä, joka sidotaan veteen ja siirretään pölynsiirtoputkella pölynsidontakonttiin. Tontille ei jää porauksesta merkittäviä jälkiä eikä kivipölykasoja. Tavallisesti lämpökaivon poraaminen kestää yhden päivän, mutta jos peruskallion päällä on paksu, yli 50-metrinen maakerros, poraus saattaa kestää päivän tai kaksi kauemmin.

Lämpökaivon poraukseen tarvitaan toimenpidelupa, joka haetaan kirjallisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Ammattitaitoinen maalämpöyritys hakee toimenpideluvan asiakkaan puolesta.

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Lue oppaastamme, miten poistoilman lämmön talteenottoa hyödynnetään kerrostalossa tai muussa kiinteistössä, ja kuinka laitteisto asennetaan.

Lataa ilmainen opas

Maaputkisto

Harvinaisissa tapauksissa kallion pinta on niin syvällä maakerroksen alla, että maakerroksen läpi ei kannata porata lämpökaivoa. Jos käytettävissä on riittävän suuri tontti, tällaisessa tilanteessa kannattaa harkita lämmönkeruupiirin asentamista porakaivon sijaan vaakatasoon maaperään. Toinen hyvä vaihtoehto on ilma-vesilämpöpumppu.

Maaputkisto asennetaan tavallisesti reilun metrin syvyyteen. Paras maaperä lämmöntuotannon kannalta on savimaa. Kivinen maaperä ei sovi lämmönkeruuputkistolle, koska roudan liikuttamat kivet saattavat vahingoittaa sitä.

Maaputkisto tai vesistöputkisto ovat hyviä vaihtoehtoja silloin, kun tontille ei voi porata lämpökaivoa.

Kun kallioperä on syvällä maakerroksen alla, lämpökaivoa ei välttämättä kannata porata. Silloin vaihtoehtoina ovat maaputkisto, vesistöputkisto tai ilma-vesilämpöpumpun asentaminen.

Vesistöputkisto

Lämmönkeruuputkisto on tavallisesti järkevintä asentaa porakaivoon, mutta poikkeustapauksissa lämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista. Jos rakennus on sopivan vesistön äärellä, vesistöputkisto voi olla mahdollinen lämmönkeruuratkaisu. Vesistön on oltava rannan läheisyydessäkin vähintään kaksi metriä syvä, jotta se ei jäädy pohjaan asti. Jos vesi ei ole tarpeeksi syvää, lämmönkeruuputkisto voidaan kaivaa vesirajassa syvemmälle, jolloin jääkerros ei ylety putkistoon asti.

Kun vesistöputkisto on asennettu, alueelle ei voi ankkuroida venettä, koska ankkuri voi vaurioittaa putkistoa. Muutoin vesistöä voi käyttää tavalliseen tapaan. Koska vesistössä olosuhteet ovat vaihtelevammat kuin kallioperässä, vesistöputkisto mitoitetaan 1,5-kertaiseksi lämpökaivon putkistoon verrattuna.

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Lataa ilmainen opas

Maalämpöjärjestelmän käyttö ja ylläpito

Sekä omakotitalon että suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmän vuositarkastus on syytä antaa tehtäväksi valtuutetulle huoltoliikkeelle, jolla on lakisääteiset kylmäaineluvat. Omakotitalossa tarkistetaan, että maalämpöpumppu toimii moitteettomasti ja hyvällä hyötysuhteella, ja lämmönkeruupiirin sekä lämmönjakopiirin hiukkassuodattimet ovat puhtaat. Jos lämmönjako tapahtuu patteriverkoston avulla, on hyvä tarkistaa, että kaikki patterit lämpenevät kauttaaltaan. Silloin lämmönjakojärjestelmän vesi kiertää kunnolla kaikissa pattereissa, jolloin maalämpöpumpulla ei tarvitse tuottaa niin kuumaa vettä.

Suurempien kiinteistöjen maalämpö- ja LTO-järjestelmissä tarkistetaan maalämpöpumpun ja hiukkassuodattimien lisäksi esimerkiksi poistoilman lämmön talteenottokennon suodattimet ja putkistojen virtaukset. Suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät ovat usein laajoja ja sisältävät paljon erilaista tekniikkaa. Mitä suurempi kiinteistö on, sitä järkevämpää on ottaa maalämpöjärjestelmä etävalvottavaksi. Silloin voidaan varmistaa, ettei järjestelmän toiminta häiriinny, ja lämmityskustannusten säästöt pysyvät parhaalla mahdollisella tasolla.

Tom Allen Seneran huoltopalvelu Maalämpöhuoltokeskus huoltaa myös muiden urakoitsijen asentamat maalämpö-, ilma-vesilämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmät. Maalämpöhuoltokeskuksen palveluihin kuuluu myös etävalvonta. Lataa tästä Maalämpöhuoltokeskuksen esite.

Maalämpöjärjestelmän vuosihuollossa tarkistetaan, että laitteisto toimii hyvällä hyötysuhteella ja moitteettomasti. Suuren kiinteistön laaja järjestelmä on järkevää ottaa etävalvontaan.
Lämmitysjärjestelmän ammattitaitoinen huolto on tärkeää, jotta saadaan parhaat säästöt.

Maalämmön yhdistäminen muihin lämmitysmuotoihin

Maalämpö voidaan yhdistää myös muihin lämmitysmuotoihin. Tämä on tarpeen silloin, kun maalämpöjärjestelmä on mitoitettu osatehoiseksi. Täydelle teholle mitoitettu maalämpöjärjestelmä kattaa rakennuksen lämmityksen tarpeen myös huippupakkasilla, eikä käytä lisäenergiaa missään tilanteessa. Tavallisesti maalämpöjärjestelmän teho on kuitenkin 70–80 % rakennuksen tarvitsemasta lämmitystehosta kovimmilla pakkasilla. Tämä teho riittää kattamaan n. 98 % vuoden aikana tarvittavasta lämmitysenergiasta.

Omakotitalojen maalämpöpumpuissa on lähes aina sisäänrakennettu sähkövastus, joka tuottaa tarvittavan lisälämmön kylmimpinä päivinä. Maalämpöä täydennetään silloin siis sähkölämmityksellä. Rivi- ja kerrostaloissa tai liikekiinteistöissä samaa tehtävää hoitaa usein erillinen sähkökattila. Maalämpöjärjestelmän voi yhdistää myös aurinkosähkökeräimiin, jolloin lämmitysmuodosta saadaan entistäkin omavaraisempi ja ympäristöystävällisempi.

Omakotitalossa maalämmön yhdistämistä esimerkiksi öljylämmitykseen tai kaukolämpöön ei suositella, mutta jos tapana on ollut polttaa vaikkapa tontilta löytyvää ylimääräistä puuta puukattilassa, mikään ei estä säilyttämästä puukattilaa maalämmön rinnalla.

Suuremmissa asuin- ja liikekiinteistöissä muiden lämmitysmuotojen yhdistämistä maalämpöön kannattaa harkita tapauskohtaisesti. Jos esimerkiksi hyväkuntoinen öljykattila yhdistetään maalämpöön, maalämpöjärjestelmää ei tarvitse mitoittaa huipputeholle, jolloin maalämmön investointikustannukset ovat pienemmät.

Maaviileä

Energiakaivoa voidaan käyttää kesällä rakennuksen viilennykseen maaviileän avulla. Jäähdyttämiseen tarvitaan puhallinkonvektori, jossa on puhallin ja lämmönsiirrin. Laite asennetaan esimerkiksi sisäkattoon.

Puhaltimen avulla huoneilma kierrätetään lämmönsiirtimen läpi. Lämmönsiirtimen kautta kulkee myös maaperästä tuleva viileä lämmönkeruuneste, joka kerää lämmön huoneilmasta ja kuljettaa sen maa- tai kallioperään. Lämmönkeruunesteen kierrosta huolehtii erillinen kiertovesipumppu. Seuraavalla lämmityskaudella maaperään kertynyttä lämpöä voi hyödyntää jälleen lämmityksessä.

Viilennys maalämpöjärjestelmällä on erittäin edullista, sillä sähköä tarvitaan vain puhallinkonvektorin ja kiertovesipumpun toimintaan. Viilennyksestä maaviileän avulla käytetäänkin myös nimitystä vapaajäähdytys, koska itse jäähdytys tapahtuu suoraan viileän kallioperän avulla ilman erillistä jäähdytyskonetta. Lue lisää maaviileän käytöstä sivultamme Maaviileä.

Lämpökaivo soveltuu myös rakennuksen jäähdytykseen.

Maalämpöön voidaan yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen maaviileäjäähdytys. Maaviileän käyttöön ei tarvita maalämpöpumppua, vaan kiertovesipumppu hoitaa lämmönkeruunesteen kierron.
Maalämpö eri kunnissa

Maalämpö omalla alueellasi

Lue kuntakohtaisilta sivuiltamme, millaiset edellytykset omassa kunnassasi on maalämmön hyödyntämiselle, ja katso kohdekartastamme, olemmeko asentaneet naapurustoosi maalämmön. Päivitämme tietoja säännöllisesti ja lisäämme valikkoon uusia kuntia.

Valitse kunta

EspooForssaHeinolaHelsinkiHyvinkääHämeenlinnaJärvenpääKaarinaKangasalaKauniainenKeravaKirkkonummiKotkaKouvolaLahtiLohjaMikkeliNokiaNurmijärviPoriPorvooRaisioRiihimäkiSipooSiuntioTampereTurkuTuusulaVantaaVihti

Usein kysytyt kysymykset

Maalämpö on auringon lämpöä, joka on ikuista. Maalämpöä kerätään yleensä maalämpökaivosta. Suurten kiinteistöjen maalämpökaivot ovat joskus niin syviä, että niiden keräämä lämpö on osittain peräisin myös maapallon ytimestä, mutta omakotitalojen maalämpökaivot keräävät lähinnä kallioon varastoitunutta auringon säteilyä.

Maalämpökaivo ei kylmene, jos siitä lämmityskaudella otettu lämpö ehtii korvautua kesäisin auringon jälleen lämmittäessä maata. Näin tapahtuu, kun kaivo on mitoitettu oikein, ja se on tarpeeksi kaukana muista maalämpökaivoista. Lisäksi suurissa kiinteistöissä voidaan maalämpöön yhdistää poistoilman lämmön talteenotto, jolloin rakennuksesta ilmanvaihdon mukana poistuva lämpö ohjataan lämpökaivoon lämmittämään kallioperää.

Maalämpökaivo porataan maakerroksen läpi kallioon. Maakerroksessa kaivoa suojaa teräsputki, joka bentonoidaan kiinni kallioon. Oikein rakennettu maalämpökaivo kestää vuosikymmenestä toiseen. Lisäksi järjestelmään tarvitaan maalämpöpumppu ja muita laitteita. Laadukkaan laitteiston käyttöikä on tavallisesti varsin pitkä.

Maalämpöjärjestelmä kerää auringon lämpöä maa- ja kallioperästä. Lämmönkeruuseen käytetään maalämpökaivoa tai vaakasuuntaista maaputkistoa. Lämmönkeruuputkistossa kulkeva lämmönkeruuneste on etanolin ja veden seosta.

Lämmönkeruunesteen keräämä lämpö saa maalämpöpumpun kylmäaineen kiehumaan. Lämpöpumpun kompressori puristaa syntyneen kaasun korkeampaan paineeseen, jolloin se kuumenee jopa +120-asteiseksi. Kuuman kaasun avulla lämmitetään talon lämmitysvesi ja lämmin käyttövesi.

Uusiutuvan auringon lämmön ja tehokkaan lämpöpumpputekniikan ansiosta maalämpö on hyvin taloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, jonka suosio kasvaa jatkuvasti.

Maalämpö vaatii vähän huoltoa verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen. Vuosittain on kuitenkin hyvä tarkistaa esimerkiksi suodattimien puhtaus ja lämmönjakoverkoston toiminta. Nämä huoltotoimet maalämpöpumpun omistaja voi huolellisesti toimien tehdä itse. Varsinaisessa vuosihuollossa lämpöpumpun toiminta tarkastetaan ja optimoidaan kattavasti.