Suomen ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa, kunhan yhteiskunnassa päästään eroon kapeakatseisuudesta ja lyhytnäköisestä päätöksenteosta, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. 

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä kehittyä päästöttömän energian kärkimaaksi. Miksi uudet teknologiat ja edistykselliset hankkeet typistyvät kuitenkin liian usein piloteiksi?

Lundin mukaan syynä ovat toimintamallit ja rakenteet, joissa päätöksiä tehdään vain yhtä näkökulmaa painottaen tai muutaman vuoden aikajaksolla.

– Jotta esimerkiksi lämpöpumppujen potentiaali konkretisoituu, muutosta tarvitaan niin sääntelyyn ja rahoitukseen kuin hankkeiden toimintatapoihinkin.

Tom Allen Senera urakoi Musiikkitaloon energiankierrätysjärjestelmän, joka parantaa merkittävästi talon energiatehokkuutta. Järjestelmä tuottaa arviolta 30 % energiansäästöt.

Tom Allen Senera on mukana HYBGEO-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja energiapositiivisten rakennusten tuottamiseen pohjoisessa ilmastossa.

Tavallisesti maalämpöpumppu ja muut laitteet asennetaan vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle vasta, kun energiakaivojen poraus on valmis. Näin talo saa lämpöä koko urakan ajan. Meidän talomme lämmönjakohuone on kuitenkin niin tilava, että maalämpölaitteisto oli mahdollista asentaa purkamatta ensin kaukolämmönvaihdinta. Urakan aloituskokouksessa sovittiinkin, että sekä energiakaivojen poraus että laitteiston asennus aloitettaisiin tasan viikon kuluttua.

Taloyhtiömme oli päättänyt vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Ennen kuin varsinainen urakka voitiin aloittaa, meidän oli kuitenkin saatava energia-avustushakemus perille ARAan. Hakemuksen voi ARAn ohjeiden mukaan tehdä siinä vaiheessa, kun tarvittavat liitteet ovat koossa, mutta töitä ei ole vielä aloitettu.