Suomen ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa, kunhan yhteiskunnassa päästään eroon kapeakatseisuudesta ja lyhytnäköisestä päätöksenteosta, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. 

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä kehittyä päästöttömän energian kärkimaaksi. Miksi uudet teknologiat ja edistykselliset hankkeet typistyvät kuitenkin liian usein piloteiksi?

Lundin mukaan syynä ovat toimintamallit ja rakenteet, joissa päätöksiä tehdään vain yhtä näkökulmaa painottaen tai muutaman vuoden aikajaksolla.

– Jotta esimerkiksi lämpöpumppujen potentiaali konkretisoituu, muutosta tarvitaan niin sääntelyyn ja rahoitukseen kuin hankkeiden toimintatapoihinkin.

Vihreän siirtymän energiamurrokseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset askarruttavat monia omakotitalojen omistajia sekä taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita. Voisiko maalämpö olla ratkaisu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen?

Energia-asiantuntijamme Jouni Tikkasen isännöimä podcast pureutuu lämpöpumppualan kiinnostavimpiin kysymyksiin. Uuden tuotantokauden aluksi Jouni keskustelee Thermian Ilkka Rytkösen kanssa Thermian uutuuslämpöpumpusta. Miten lämpöpumppuvalmistajat vastaavat EU:n uusiin direktiiveihin?

Tavallisesti maalämpöpumppu ja muut laitteet asennetaan vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle vasta, kun energiakaivojen poraus on valmis. Näin talo saa lämpöä koko urakan ajan. Meidän talomme lämmönjakohuone on kuitenkin niin tilava, että maalämpölaitteisto oli mahdollista asentaa purkamatta ensin kaukolämmönvaihdinta. Urakan aloituskokouksessa sovittiinkin, että sekä energiakaivojen poraus että laitteiston asennus aloitettaisiin tasan viikon kuluttua.

Kiinteistöalan merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä. Ympäristöystävällisyys onkin nyt rakentamisen painopisteiden kärjessä. Esimerkkinä uudesta ajattelusta on Helsingin Kalasatamaan nouseva asuinalue.