Maalämpö liikekiinteistöön

Maalämpö liikekiinteistöön

Pyydä tarjous
Maalämpö liikekiinteistön lämmityksessä

Maalämpö liikekiinteistön lämmityksessä

maalämpö liikekiinteistössä
Liikekiinteistöjen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarve on tavallisesti varsin suuri. Lämmitystehon tarvetta lisää se, että liikekiinteistöissä tarvitaan yleensä tehokkaampaa ilmanvaihtoa kuin asuinkiinteistöissä. Kun suuren kohteen lämmitysratkaisu suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, lämmityskustannuksissa voidaan säästää huomattavasti.

Fossiilisten polttoaineiden hintakehitys on ollut koko 2000-luvun nousujohteinen. Siirtyminen fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvista, perinteisistä lämmitysmuodoista suurimmaksi osaksi omavaraiseen maalämpöön suurten kohteiden lämmityksessä onkin kaukonäköinen ratkaisu.

Kun öljylämmitys, maakaasu tai kaukolämpö vaihdetaan maalämpöön, liikekiinteistön lämmityskustannuksissa saavutetaan tavallisesti 60–70 % säästöt. Jos maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmön talteenotto, saavutetaan paras mahdollinen energiatalous, ja säästöt ovat vielä suuremmat.

Liikekiinteistöissä on usein käytössä ilmanvaihtokoneet, jotka eivät toimi parhaalla mahdollisella lämmöntalteenoton hyötysuhteella. Kun poistoilman lämmön talteenotto yhdistetään maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiiriin, liikekiinteistön energiataloutta voidaan parantaa tuntuvasti, eikä ilmanvaihtojärjestelmää tarvitse uudistaa kokonaan.
Maalämpö liikekiinteistön lämmityksessä

Maalämpö liikekiinteistön jäähdytyksessä

Liikekiinteistön jäähdytys
Kesällä liikekiinteistöjä jäähdytetään usein runsaasti, koska esimerkiksi liike- ja toimistotilat halutaan pitää viileinä. Liikekiinteistöjen jäähdytysenergian ja jäähdytystehon tarve voi olla lähes yhtä suuri kuin lämmitysenergian ja -tehon tarve.
 
Maalämmön etuna liikekiinteistössä on, että maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää jäähdytys maaviileällä eli vapaajäähdytys. Koska peruskallion lämpötila on noin +8 astetta, liikekiinteistön maalämpökaivot soveltuvat talvella lämpöenergian keräämiseen ja kesällä maaviileän lähteeksi eli vapaajäähdytykseen.
 
Vapaajäähdytyksessä ei tarvita maalämpöpumpun kompressoria, vaan ainoastaan kiertovesipumppuja, jotka kierrättävät lämmönkeruunestettä maalämpökaivojen ja puhallinkonvektorien tai ilmanvaihtokoneen välillä. Viileä lämmönkeruuneste kulkee puhallinkonvektorin tai ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin läpi, jäähdyttää sisäilmaa ja palaa takaisin maalämpökaivojen lämmönkeruuputkistoon.
Logistiikkakeskus SOK
Kesäaikainen jäähdytys lataa lämpöenergiaa takaisin maalämpökaivoihin. Lämpökaivoihin kesällä ladattu lämpöenergia voidaan käyttää seuraavan lämmityskauden alussa lämmitykseen. Kun energiakaivojen lämpötila on korkeampi kesän jälkeen, lämmitys tapahtuu korkeammalla hyötysuhteella.

Vapaajäähdytys on erittäin energiataloudellista. Noin 200 watin pumpputeholla voidaan saavuttaa jopa kymmenen kilowatin jäähdytysteho. Jäähdytystehoa saadaan siis jopa 50 kertaa enemmän kuin kiertovesipumppujen käyttämiseen tarvitaan sähkötehoa.

Lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen tekee maalämmöstä liikekiinteistölle ylivoimaisen lämmitys- ja jäähdytysratkaisun. Maalämmöllä voi säästää liikekiinteistössä enemmän ostoenergiaa kuin millään muulla lämmitys- ja jäähdytysmuodolla. Investointi maalämpöön parantaa liikekiinteistöön sijoitetun pääoman tuottoa ja nostaa liikekiinteistön arvoa. Tunnettuja maalämmöllä lämmitettäviä ja jäähdytettäviä kiinteistöjä ovat mm. Finnairin pääkonttori, Kauppakeskus Sello Espoossa ja SOK:n logistiikkakeskus Sipoossa.
Alueesi-maalampopotentiaali.png

Aluuesi maalämpöpotentiaali

 

Maalämpö toimii Suomessa erinomaisesti, mutta eri alueiden välillä on kuitenkin pieniä eroja. Tarkista kuinka hyvin maalämpö soveltuu alueellesi!

 

Katso oman alueesi sopivuus maalämpöön

 

maalämpö halliin

Maalämpö halliin

Maalämpö halliin
Hallin lämmitys vaatii yleensä paljon lämmitysenergiaa ja lämmitystehoa. Sen lisäksi, että lämmitettäviä kuutiometrejä on korkeassa tilassa paljon, hallissa on usein korkeat liukuovet, joiden toistuva avaaminen lisää lämmitystehon tarvetta.
 
Jotta ilma hallin sisällä ei vaihdu, kun ovi aukaistaan, ovet varustetaan usein oviverhopuhaltimella. Oviverhopuhallin vaatii hetkellisesti erittäin korkean lämpötehon. Hallin lämmitysratkaisun onkin oltava sellainen, että sekä peruslämmitystarve että hetkellinen korkea lämmitystehon tarve voidaan hoitaa ilman suuria kustannuksia.
 
Edullinen hallin lämmitys on mahdollista maalämmön avulla. Vaihtamalla maalämpö hallin tai konehallin lämmitysmuodoksi voidaan saavuttaa noin 60–70 % säästöt lämmityskustannuksissa verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen, maakaasuun tai kaukolämpöön. Kun maalämpöjärjestelmään asennetaan tarpeeksi tilavat puskurivaraajat, lämmitysteho riittää hyvin myös oviverhopuhaltimien käyttämiseen.
Maalämpö halliin
Hallin energiataloutta voidaan parantaa entisestään kytkemällä huippuimurit poistoilman lämmön talteenottoon. Kun maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuneste lämpenee kiertäessään lämmöntalteenottoyksikköjen kautta, maalämpöpumppu toimii entistä paremmalla hyötysuhteella.

Talvella maalämpöjärjestelmän lisähyötynä on, että sen avulla voidaan pitää hallin lastauslaiturit ja niiden edusta sulana. Näin vältetään lumen ja jään aiheuttamat häiriöt tavaralogistiikassa.
Maalämpö halliin
Kesäisin erityisesti konehallien sisälämpötila voi nousta hyvinkin korkeaksi. Maalämpö on konehalliin ja muihin halleihin erityisen hyvä ratkaisu myös siksi, että maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää edullinen jäähdytys maaviileällä.
 
Hallin maalämpöjärjestelmä kannattaakin aina suunnitella niin, että lämmönjakojärjestelmää voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Sekä lämmitykseen että jäähdytykseen sopivia lämmönjakotapoja ovat lattialämmitys, lämmityspalkit ja puhallinkonvektorilämmitys.
 
Jäähdytys maaviileällä kesäaikaan tuo maalämpökaivoihin lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää lämmitykseen seuraavalla lämmityskaudella. Lämmityksen hyötysuhde on sitä parempi, mitä korkeampi energiakaivojen lämpötila on. Jäähdytyksen lisäksi poistoilman lämmön talteenotto lataa kesällä lämpöä energiakaivoihin.
maatilalle maalämpö

Maalämpö maatilalle

Puupohjaiset polttoaineet
Maatiloja lämmitetään usein puupohjaisilla polttoaineilla. Puuta on maatilalla usein saatavana riittävästi omasta metsästä, eivätkä monet laske hintaa omilta mailta hakatulle puulle tai omalle työlleen. Kiinnostus maalämpöä kohtaan on kuitenkin kasvanut maatiloillakin. Yhä useammat isännät ja emännät huomaavat, että ajan voi käyttää tuottavampaankin työhön kuin lämmityksestä huolehtimiseen.

Monet arvostavat myös vapaa-aikaa ja lämmityksen vaivattomuutta. Ikääntyminen tuo samoin tarvetta työtaakan keventämiselle. Maalämpöjärjestelmää ei tarvitse valvoa ja huoltaa samalla tavalla kuin vaikkapa pellettilämmitystä tai hake- ja puukattiloita. On hyvä ratkaisu myös myydä oman metsän puuta lämmitykseen käyttämisen sijasta.
Poistoilman LTO
Puupohjaisten polttoaineiden lisäksi sähkö ja öljy ovat maatiloilla yleisiä lämmönlähteitä. Sähkön hinta, samoin kuin öljyn, on noussut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaihtamalla sähkö- tai öljylämmityksestä maalämpöön maatilalla voidaan säästää lämmityskustannuksissa noin 60–70 %.

Lisää säästöjä syntyy, kun maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmön talteenotto. Karjatilalla voi olla mahdollista ottaa talteen myös maidon jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö, ja hyödyntää se maalämpöpumpun avulla maatilan lämmönjaossa sekä käyttöveden ja eläinten juomaveden lämmityksessä.

Maalämpö on hyvä sijoitus maatilan tuottavuuteen. Lämmitysjärjestelmän vaihtoon voi saada ELY-keskukselta tukea jopa 25%.
Maalämpöjärjestelmän mitoitus

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän mitoitus

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän mitoitus
Liikekiinteistöjen lämmitystehon tarve voi vaihdella muutamista kymmenistä useisiin satoihin tai jopa tuhansiin kilowatteihin. Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän mitoittajilta ja suunnittelijoilta vaaditaankin erityisen korkeaa ammattitaitoa ja osaamista.

Maalämpöjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava monta tekijää. Liikekiinteistön lämmitystehon tarve ei ole vakio, vaan riippuu usein myös ilmanvaihdon määrästä. Lämmitystehon tarve on tavallisesti suurin päiväsaikaan, jolloin kiinteistössä oleskellaan. Öisin ja viikonloppuisin ilmanvaihtoa vähennetään, jolloin lämmitystehon tarve pienenee.

Maalämpöjärjestelmää ei liikekiinteistössä siis voida mitoittaa keskimääräisen lämmitystehon tarpeen mukaan. Maalämpöjärjestelmän mitoittajalla ja suunnittelijalla täytyy olla hyvä tuntemus kiinteistön muusta talotekniikasta sekä ammattitaitoa ja osaamista maalämpöjärjestelmän mitoitustehon laskemiseen.

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän ja erityisesti lämpökaivojen mitoitus voi perustua myös jäähdytystehon tarpeeseen. Jäähdytystehoa voidaan tarvita niin paljon, että lämpökaivojen kokonaissyvyys määräytyy sen perusteella. Mitoituksessa on huomioitava myös se, että poistoilman lämmön talteenoton yhdistäminen maalämpöjärjestelmään voi vähentää tarvittavien lämpökaivojen lukumäärää ja kokonaissyvyyttä.
Icon-13.png
Gisela Andersson

Gisela Andersson

Isännöitsijä

Asiakkaan kokemus: Huomattava ero lämmityskuluissa

Porvoon Yrityskiinteistöt Oy / Porvoon Kruunu vaihtoi Porvoon Urakoitsijantiellä sijaitsevan laajan teollisuushallialueen lämmitysmuodoksi maalämmön. "Huomattava, siis todella iso ero on ollut lämmityskuluissa", kertoo isännöitsijä Gisela Andersson. Säästöjen lisäksi valintaan vaikutti maalämmön ympäristöystävällisyys, ja lopullisesti päätöksen ratkaisi maalämpöjärjestelmän vaivattomuus.

Lue lisää