Maalämpöpumput

Laadukas maalämpöpumppu on paras valinta

Käytämme maalämpöjärjestelmissämme tunnettujen valmistajien korkealaatuisia maalämpöpumppuja. Laadukas, ammattitaitoisesti asennettu maalämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella, ja sen käyttöikä on pitkä. Tutustu maalämpöpumppuvalikoimaamme!

Tutustu

Maalämpöpumpun mitoitus

Maalämpöpumpun mitoitus ja valinta ovat tärkeä osa talon maalämpöjärjestelmän suunnittelua. Valinta riippuu kunkin talon tai taloyhtiön tarpeista, käyttöolosuhteista ja maalämpöpumpun sijoituspaikasta. Sopivan maalämpöpumpun valinnassa on otettava huomioon muun muassa talon lämmitystehon ja lämmitysenergian tarve sekä talon lämmönjakojärjestelmä. Koska maalämpöpumpulla hoidetaan myös lämpimän käyttöveden lämmitys, maalämpöpumpun mitoitukseen vaikuttaa myös tarvittavan lämpimän käyttöveden määrä.

On tärkeää, että maalämpöpumpulle ja talon energiantarpeeseen mitoitetaan tarpeeksi syvät lämpökaivot. Maalämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruunesteen lämpötila. Jos lämpökaivo ei ole tarpeeksi syvä maalämpöpumpulle, lämmönkeruunesteen lämpötila on alhainen, ja maalämpöpumpun hyötysuhde kärsii.

Maalämpöpumpun mitoitus riippuu talon tarpeista

Maalämpöpumpun mitoitukseen vaikuttavat talon lämmitystehon ja -energian tarve, lämmönjakotapa ja lämpimän käyttöveden tarve. Laadukas maalämpöpumppu toimii hyvällä vuosihyötysuhteella.

Maalämpöpumpun hyötysuhde

Maalämpöpumpun hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka moninkertaisen määrän lämpöenergiaa laite tuottaa verrattuna sen kuluttamaan sähköön. Jos maalämpöpumppu esimerkiksi kuluttaa vuodessa 5 000 kWh sähköenergiaa ja tuottaa 20 000 kWh lämpöenergiaa, sen vuosihyötysuhde on 4. Maalämpöpumppujen hyötysuhteissa on eroja. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, koska hyötysuhde ratkaisee, kuinka paljon maalämpöjärjestelmällä voi säästää lämmityskustannuksissa. Tutustu tarkemmin säästöihin Maalämmön hinta ja kustannukset -sivullamme.

Maalämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde ja vuosihyötysuhde

Maalämpöpumppujen esitteissä ilmoitetaan usein maalämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde, josta käytetään kirjainlyhennettä COP (Coefficient of Performance). Hetkellinen hyötysuhde tarkoittaa parasta hyötysuhdetta, jonka maalämpöpumppu saavuttaa laboratoriomittauksissa. Näin korkea hyötysuhde toteutuu todellisessa käytössä ainoastaan silloin, kun lämpimän käyttöveden tarve on hyvin pieni, ja valtaosa lämmöstä ajetaan matalalämpöiseen lattialämmitykseen.

Hetkellisen hyötysuhteen (COP) sijaan kannattaakin tarkkailla sitä, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa ja kuluttaa sähköenergiaa vuoden aikana. Tätä sanotaan maalämpöpumpun vuosihyötysuhteeksi (SCOP eli Seasonal Coefficient of Performance).

Lämmön talteenoton vaikutus hyötysuhteeseen

Kerrostalokiinteistöissä maalämpöpumpun hyötysuhdetta voidaan parantaa huomattavasti sillä, että järjestelmä varustetaan lisäksi poistoilman lämmön talteenotolla. Poistoilman lämmön talteenotto nostaa lämmönkeruunesteen lämpötilaa ja parantaa näin maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Taloyhtiöissä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa myös suunnittelemalla ja toteuttamalla käyttöveden lämmitysjärjestelmä ammattitaitoisesti.

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Maalämpöpumpun hyötysuhde lattialämmityksessä ja patteriverkostossa

Lattialämmitystaloissa saavutetaan tavallisesti yli 4:n vuosihyötysuhde, koska lattialämmitykseen ajettavan veden lämpötila on varsin matala, maksimissaan noin +35–40 astetta. Keskimäärin lattiaan ajetaan vettä noin +30 asteen lämpötilassa, mikä parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta huomattavasti. Hyötysuhde ei ole yleensä merkittävästi yli 4:n siksi, että lattialämmitystaloissakin lämmitetään käyttövettä maalämpöpumpulla korkeisiin lämpötiloihin, mikä vastaavasti heikentää maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Maalämpöpumpun hyötysuhde on lattialämmityksen hyötysuhteen ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteen keskiarvo.

Patteriverkostotaloissa saavutetaan yleensä yli 3:n vuosihyötysuhde. Patteriverkosto toimii lattialämmitystä korkeammalla lämpötila-alueella, tavallisesti +20–+65 astetta. Patteriverkostoon ajettavan veden lämpötila on keskimäärin vähän yli +40 astetta, mikä on maalämpöpumpulle varsin sopiva ja hyötysuhteeltaan hyvä lämpötila-alue, eikä poikkea kovin paljon keskimääräisen lattialämmityksen lämpötilasta. Myös patteriverkostotaloissa on siis mahdollista saavuttaa varsin hyvä vuosihyötysuhde ja huomattavat säästöt.

Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde on lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamisen hyötysuhteen keskiarvo. Paras hyötysuhde saavutetaan lattialämmitystaloissa, mutta ero patteriverkostotaloihin ei ole kovin suuri.

Maalämpöpumpun valinnassa hyötysuhde on tärkeä.

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Maalämpöpumpun lämpötila-alue

Kun talon lämmönjako tapahtuu vesikiertoisilla pattereilla, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka korkeita lämpötiloja maalämpöpumpulla voidaan tuottaa. Patterien lämpöä luovuttava pinta-ala on pienempi kuin lattialämmityksen, joten pattereissa kiertävän veden on oltava kuumempaa kuin lattialämmitysputkistossa kiertävän veden. Patteriverkosto vaatii kovimmilla pakkasilla jopa +60 asteen lämpötilan. Paras maalämpöpumppu patteriverkostotaloon onkin korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu, joka suoriutuu myös yli 60 asteen lämpötiloista hyvällä hyötysuhteella.

Lattialämmitykseen tarvitaan korkeintaan noin +40 asteen lämpötila. Tähän riittävät kaikkien maalämpöpumppujen lämpötila-alueet varsin hyvin. Käyttöveden lämmitys vaatii kuitenkin korkeampia lämpötiloja. Paras maalämpöpumppu lattialämmitystaloon onkin laite, joka pystyy tuottamaan myös käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämpötilan ilman sähkövastusten käyttöä. Jotta käyttöveden lämmitys tapahtuu ilman lisäsähköä, myös varaajan rakenne ja toimintatapa on suunniteltava huolellisesti.

Patteriverkostoa käytettäessä tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu.

Talon lämmönjakoverkosto vaikuttaa maalämpöpumpun valintaan. Patteriverkostotaloon tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu.

Lämpimän käyttöveden tarve

Omakotitalossa lämpimän käyttöveden tarve riippuu asukkaiden määrästä, suihkujen lukumäärästä ja siitä, onko talossa kylpy- tai poreamme. Maalämpöpumpun sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja riittää yleensä, jos talossa on vain suihkuja. Varaajan tilavuus riittää noin neljälle tai viidelle peräkkäiselle suihkussa kävijälle. Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, maalämpöpumpun oma lämminvesivaraaja ei riitä, vaan tarvitaan erillinen, suurempi varaaja, joka sijoitetaan maalämpöpumpun viereen.

Koska taloyhtiöissä on hyvin vaihteleva määrä asuntoja, käyttöveden kulutusmäärissä on taloyhtiöiden välillä suuria eroja. Muutaman asunnon taloyhtiöissä voi käyttövesivaraajan tilavuudeksi riittää noin 500 litraa, kun taas useamman kymmenen asunnon taloyhtiöissä varaajatilavuus voi olla 1000–1500 litraa.

Lämpimän käyttöveden tarve on huomioitava tarkoin maalämpöpumpun ja muun laitteiston valinnassa.

Lämminvesivaraajien tilavuus maalämpötaloissa

Taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmissä käyttövesivaraajat, niiden tilavuudet ja lämmönsiirtimet on suunniteltava huolellisesti. Mitoitus perustuu asuntojen ja asukkaiden lukumäärään ja toteutuneeseen käyttöveden kulutukseen. Taloyhtiöiden lämpimän käyttöveden kierrossa on usein lämpöhäviöitä. Lämmönhukkaa tapahtuu putkistoista ja erityisesti käyttövesikierrossa olevista pattereista tai pyyhekuivaimista.

Jos taloyhtiön käyttöveden kulutus on suuri, ja lisäksi lämpimän käyttöveden kierrossa on lämmönhukkaa, käyttövesijärjestelmä ja sitä lämmittävä maalämpöpumppu on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Muuten seurauksena voi olla maalämpöpumpun kompressorin ylikuormittuminen, mikä aiheuttaa myöhemmin kalliita korjauskustannuksia. Taloyhtiön lämpimän käyttöveden lämmitystä ajatellen paras maalämpöpumppu on laite, jossa on sisäänrakennettu kuumakaasulämmönvaihdin eli tulistin. Kun vesi palaa lämpimän käyttöveden kierrosta jäähtyneenä, se voidaan lämmittää tulistimella taloudellisesti samalla kun lämmitetään talon patteriverkostoa.

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Maalämpöpumpun käyntiääni

Maalämpöpumpun valinnassa on syytä kiinnittää huomiota laitteen käyntiääneen, jos teknisen tilan ja asuintilojen välissä ei ole paksuja ääntä eristäviä rakenteita. Käyntiääneltään hiljaisimpien maalämpöpumppujen kompressori on erotettu aluslevystä kumivaimentimilla, ja aluslevy on kiinnitetty runkoon tärinänvaimennuskumeilla. Lisäksi maalämpöpumpun seinämät on vuorattu paksulla ääntä vaimentavalla materiaalilla. Aiemmin maalämpöpumpuissa käytettiin äänekkäämpiä mäntäkompressoreja, mutta nykyisin käytetään lähes pelkästään huomattavasti hiljaisempia scroll- eli kierukkakompressoreja. Eri maalämpöpumppujen kierukkakompressoreissakin on kuitenkin eroja käyntiäänen voimakkuudessa.

Taloyhtiöiden, erityisesti kerrostalojen, lämmönjakohuone rajoittuu lähes aina asuintiloihin. Maalämpöpumpulta vaaditaan paljon lämmitystehoa, mutta samalla sen tulisi olla käyntiääneltään erittäin hiljainen, jotta ääni ei häiritse lämmönjakohuoneen yläpuolella asuvaa. Toteuttamissamme kerrostalojen maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmissä ilmaäänien ja runkoäänien vaimentaminen suunnitellaan erikseen. Tehokas äänen vaimentaminen vaatii ammattitaitoa ja pitkää kokemusta akustisesta suunnittelusta. Tästä syystä taloyhtiön kannattaa valita toimija, jolla on paljon kokemusta myös suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmien toteuttamisesta.

Maalämpöpumpun käyntiääni on tärkeä ominaisuus erityisesti kerrostaloissa, joissa tehokas laitteisto on lähellä asuintiloja. Parhaaseen äänenvaimennukseen vaaditaan pitkää kokemusta taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmien toteuttamisesta.

Maalämpöpumpun kytkentä

Sopivimman ja parhaan maalämpöpumpun valinnan lisäksi on tärkeää kytkeä maalämpöpumppu oikealla tavalla. Maalämpöpumpun on päästävä luovuttamaan tuottamansa lämpö veteen, joten on varmistettava, että maalämpöpumpun läpi virtaa aina tietty määrä vettä.

Halvin vaihtoehto kytkeä maalämpöpumppu on suora kytkentätapa, mutta sen vaarana on, että veden virtaus vähenee liikaa, kun huoneilma on lämmennyt tarpeeksi ja lämmönjakoverkoston termostaatit sulkeutuvat. Suoran kytkennän sijaan onkin käytettävä joko ohivirtauskytkentää tai erillistä puskurivaraajaa. Näin varmistetaan, että maalämpöpumpun läpi kulkeutuu aina riittävästi vettä.

Video: Maalämpö ja maaviileä

Maalämpö on hyvin ympäristöystävällinen lämmitysmuoto. Katso animaatio maalämmön ja maaviileän toiminnasta.